tiistai 17. lokakuuta 2017

Viisi kuukautta pian edessä


Hieman kuulumisia meidän perheestä. Tyttö tosiaan täyttää pian viisi kuukautta, pian on siis kulunut jo puoli vuotta tytön syntymästä. Ihan hurjaa ajatella, että hän on kohta kuusi kuukautta ja siitä on enää puoli vuotta ja hänestä muuttuu taaperoikäinen ja vauvavuosi on ohi. Tyttö siirtyi suunnilleen viikko sitten isojen tyttöjen sänkyyn eli pinnasänkyyn ja sanoimme hyvästit äitiyslaatikolle. Tyttö on kasvanut niin isoksi, että huitoi laatikkoon joka suunnalta ja veti pehmusteen itsensä päälle yönaikana ja ähisi, kun se oli tullut kasvoille. Nyt tytöllä on tilaa sängyssä pyöriä yönaikana ja usein herään imettämään hänet niin ollaankin jo sivuttain sängyssä. Olimme yhdesti miehen mummon luona ja tyttö nukkui matkasängyssä siellä, joten tästä sain idean ottaa äitiyslaatikon pois käytöstä.

Meillä aloitettiin soseet 8 päivää vajaa 4 kuukautta ja se aloitettiin päärynällä. Tähän mennessä meillä on maisteltu todella paljon kaikkea. Banaania kokeiltiin eilen puuron sekaan. Oikeastaan se oli persikka ja banaanisosetta. Persikka meillä oli maistunut hyvin eikä siitä tullut mitään, joten siksi päätin kokeilla tätä valmissekoitesosetta. Harmiksi tytölle nousi kaulalle tästä näppyjä ja maha ilmeisesti meni kovaksi. Auts, jätämme siis banaanin hetkeksi pois, ettei nouse pahempia allergiareaktioita.



Mitä kaikkea olemme maistelleet?

Päärynä, peruna, maissi. Bataatti ja kesäkurpitsa, ruusunmarja ja persikka. Porkkana, kaurapuuro (karkea) ja isomummo antoi pienen lusikan pottupuuroa (ruisjauhoon tehtynä). Tässä tämän hetkisiä mitä mieleen tulee.

Soseiden maistelu on ollut hieman haastavaa, koska tyttö pitää suun usein visusti kiinni. Tuntuu ettei ruokailuun ole kauheasti vielä kiinnostusta. Ei tunnu kivalle yrittää syöttää tyttöä, kun ei vaan aina halua sitä syödä. Lusikallisethan ovat pieniä ei meillä ei todellakaan mene semmoista isoa annosta ruokaa massuun.


Ajattelin kokeilla tytölle ateriarytmiä 5 kuukauden iästä alkaen. Eli kaikki viisi ateriaa päivässä niinä aikoina mitä me olemme määrittäneet. Tyttö saa syödä sittensen verran kuin itse haluaa. Imetys on toki ykkösenä. Osa sanoo että pitäisi ensin syöttää ja sitten imettää, mutta silloin imetys jää vähemmälle ja pahimmassa tapauksessa ruoka täyttää niin, että imetys lakkaa. Toiset taas sanovat että ensin imetys ja sitten vasta ruoka. Itse kokeilin tätä tekniikkaa ja huomasin, ettei se ruoka maistunut, kun imetys täytti mahan. Joten olen itse siirtynyt tähän ensimmäiseen ja onhan se kivempi huuhtoa suu maidolla ruoan jälkeen, kuten itsekin teen.

Yritin tytölle kokeilla jos tuttipullosta joisi vettä ruoan yhteydessä, mutta ei meillä edelleenkään osata sitä hommaa. Tavoite olisi siis nokkamukista oppia juomaan, mutta siitäkään veden juominen ei luonnistu.

Esikoinen on edelleen hoidossa ja kehittynyt  huimasti puheessaan. Nyt myös tullut mukaan kyseleminen: "Äiti mikä tämä/tuo on?" Nukuttaminen on yhtä taistelua ja edelleen pottailu kotona ei onnistu. Itse pukemiseen olen koittanut kannustaa. Uhmaikä on siis paljon esillä arjessa ja itselläni jakaminen on aina kortilla. Esikoinen on myös keksinyt huijaamisen, kovasti tavoittelee minun puhelintani oli se miten korkealla tahansa. Herra keksii keinot päästä siihen käsiksi. Puhelimen lataaminen on siis todella haastavaa. Usein saan kuulla häneltä: "äiti nukkuu, peitto päälle, silmä päälle." En ymmärrä tuota silmä juttua, mutta koittaa tosiaan että menisin nukkumaan ja etten huomaa mitä hän yrittää tehdä. Tämä lause muuten kuulostaa kuin hän puhuisi ruotsinkieltä, koska sanat eivät ole täysin tuota luokkaa mitä kirjoitin.

Oma nukahtaminen yöunille on myös hankalaa, saatan pyöriä sängyssä jopa 3 tuntia ja yöunet jäävät lyhyeksi. En tiedä mistä asia johtuu? Stressistä vai huolista tai sitten sille ei ole syytä. Itse veikkaan rahahuolia, koska stressaan sitä saanko maksettua kaikki osamaksut, ennen kuin opintolainan takaisin maksu alkaa. Olisi niin paljon tavaroita mitä pitäisi hankkia, mutta osamaksu ei ole enää vaihtoehtona.

Mites sen imetyksen kanssa?

Imetys sujuu entisellään suunnilleen. Välillä saan tytön syötettyä istualleen, vaikka yleensä se siis meneekin huudon kanssa syöttäessä. Nykyään myös maaten syöttäminen on huutoa. Aiemmin siis imi vain maaten sängyllä ja pimeässä, esikoisen huuto toisessa huoneessa oli myös häiriötekijä ja tyttö päätti huutaa mukana konsertissa. Myös sohvalla maaten olen syöttänyt.

Parhaiten tyttö syö siis rauhallisessa ja pimeässä tilassa. Edelleen saan vanhemmilta ihmisiltä kommenttia: "Älä pakota syömään. Ei sillä ole nälkä, sehän itkee kun sillä on nälkä. Minä opetan sen pullolle, jne..." Tämä ärsyttää minua ja en kommentoi asiaan millään tavalla, koska olen huomannut etteivät he ymmärrä mitään nykyajan vauvoista. Heille on turha selittää mitään rintaraivareista ja hulinoista ja eri vaiheista, koska eivät he usko sitä. Kyllä minä tiedän oman vauvani rytmin ja koska hänellä on nälkä. Miksi enää opettaa pullolle ja tutille jos ne eivät alussakaan kelvanneet? Eipähän tarvitse vierottaa niistä sitten.


Mitä meillä ollaan opittu?

Löysimme viime keskiviikkona varpaat ja niitä on kiva tutkia. Etenkin ekana yönä tyttö saattoi itsekseen olla hereillä tutkimassa hiljaa varpaitaan. Joten nukkuminen oli aika pientä öisin. Kädet ovat paljon suussa ja kuolaa tulee paljon. Onhan sitä tullut jo varmaan kohta 2-3 kuukautta. Mutta en ole huomannut vielä hampaita, mutta ilmeisesti niitä on tulossa. Puruleluakin kovasti purraan.

Tyttö kääntyili jonkin aikaa kyljelleen, mutta sitten oli taukoa siitä. Nyt se kääntyminen on tullut taas kuvioon. Kovasti tavoittelee leluja kyljelleen taipuen todella taakse ja hermo menee jos taipuu liikaa ja ei silti yletä. Hermo menee myös silloin, kun ei pääse mahalleen tai jos lelu ei mene suuhun vaan osuu vaikka poskeen. Meillä ei siis käännytä vieläkään mahalleen, vaikka ajattelin että kyllä se kääntyy kun kyljelleen menee. Esikoinen kääntyi 4,5 kuukauden iässä.

Meillä on pian 5 kuukauden neuvola ja minua jännittää minkälaisia mittoja me sieltä tullaan saamaan, kun soseet on aloitettu ja en tiedä onko tuo nyt jotenkin paha, että puuro ollaan aloitettu jo ajat sitten.

En malta odottaa, että tämä pikku tyyppi lähtee liikkelle ja alkaa leikkimään veljensä kanssa. Odotan jo sitä minkälainen sisarussuhde heille kehittyy.


Mitä itselleni kuuluu?

Kovasti jo kuumottelen, että pääsisin opiskelemaan tai töihin sekä aloittamaan yrittäjyyttä kunnolla. Toisaalta haluisin pitää molemmat lapset kotona, mutta kotihoidon tukeen ei ole meidän kunnassa enää kuntalisää. Joten summa on todella surkea ja sillä me ei kyllä pärjätä. En kyllä tiedä minkälainen summa olisi toimeentulotuen kanssa.

Harmittaa toki, ettei kotiin voi jäädä lasten kanssa rahan takia. Asia on kyllä ristiriidassa minun omien toiveideni kanssa, samaan aikaan kun haluisi montaa asiaa. Tällä hetkellähän en pääse käymään leffassa miehen kanssa tai muutakaan, koska olen kiinni tytössä. Vaikka imetys onkin joka kerta haastavaa, olen silti saanut hänet imetettyä. Olen siis kiinni tissitakiaisessa.

Kertokaas postaus ideoita? Mitä haluisitte kuulla tai tietää? Mitä teille kuuluu?

6 kommenttia:

  1. Se on minusta iso epäkohta, että perheillä ei ole aidosti valinnanvaihtoehtoa, että voiko jäädä kotiin hoitamaan lasta, että riittääkö rahat vai onko pakko tehdä jotakin muuta. Kotiäitiys ja -isyys on tärkeä juttu, sitä pitäisi tukea kaikin mahdollisin tavoin. Mutta kiva juttu, että sulla on jo ajatukset tulevissa opinnoissa, työelämässä, yrittäjyydessä :)

    Ja hei, oli ihana lukea miten teidän pikkuinen kasvaa. Tuo oli yksi parhaista vaiheista kun vauvelin kanssa pääsee aloittamaan kiinteät maistelut! Äläkä välitä näistä "minähän opetan sen pullolle"-tyypeistä. Sinä tiedät parhaiten mikä on sinun lapsellesi parhaaksi :)

    Ihanaa keskiviikkoa ♥

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Niinpä. Olisihan se hyvä jos asiaa tukisi paremmin. Niinpä sitä aina odottaa uutta vaihetta vauvan kanssa. Ja ihanaa päivää sinullekin 💝

      Poista
  2. Kuntalisä on kyllä :) just uusivat sopimuksen niin kuntalisä jatkuu 1.1.2018 alkaen :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ai jatkuuko? :o sehän ois sitten hyvä sais oltua ees vähän pidempään kotona jos ei satu kouluun pääsee tai töihin. Viimeksi laskin nii laskurissa ei myönnetty sitä.

      Poista
    2. https://www.kuhmo.fi/varhaiskasvatus-ja-koulutus/varhaiskasvatus/vaihtoehtoja-kunnalliselle-varhaiskasvatukseelle/

      Kuntalisä on näemmä nytkin Kuhmossa, en tiiä miksi laskuri ei oo näyttänyt. Ja vasta oli kuhmolaisessa sit että kuntalisän maksu jatkuu 1.1.2018 alkaen :)

      Poista
  3. Olipas kiva huomata että meidän lapsilla on vaan muutama päivä ikäeroa! 😊

    VastaaPoista

Related Posts Plugin for WordPress, Blogger...